Kesäretki Kokkolaan

RAU Etelä-Suomen osasto järjestää RAU:n osastojen työikäisille jäsenille Kesäretken Tankarin majakkasaarelle Kokkolaan 24.-25.7.2019

Retken kustannuksista liitto tukee tapahtumaa edustajistossa päätetyllä Matkakassan tuella 50 % per henkilö matkan hinnasta.

Ohjelma

keskiviikko 24.7.

klo 10.30 Kokkolan rautatieasemalta linja-auto lähtee kohti satamaa. Matkalla pysähdymme K-Supermarketissa.

klo 12.00 MS. Jenny lähtee Tankariin

Käytössämme on saarella opas.

torstai 25.7.

Aamiainen  

klo ?? aikataulu tarkentuu vielä. Taksivene lähtee Kokkolan kalasatamaan.

Linja-auto vastassa satamassa, josta siirrymme tutustumaan Kokkolan suurteollisuusalueeseen. Kokkolan suurteollisuusalue: https://youtu.be/eexQGEmXglQ

Retki loppuu

Majoitus

Majakkasaarella majoitumme yön yli. Majoitukset ovat hyvin eritasoisissa rakennuksissa, ei luxusta, mutta pään saa tyynyyn yöksi. Ei välttämättä saatavilla kahden hengen huoneita.

Lounas ja päivällinen

Lounas ja päivällinen omakustanteisia. Illaksi kehittelemme jotain grillievästä. Grillikatoksessa paistat mukavasti vaikkapa eväsmakkarat samalla nauttien kauniista merinäköalasta. Saaren ravintolasta voi ostaa retkimakkarat omiin tarpeisiin. Rannan savustusuuneissa savustat omatoimisesti tai kahvilan väen avustuksella kalat ja lihat.

Hinnasto Kahvila klo 9-22    

Lohikeittoateria aikuinen 16 €, lapsi (4-12v) 7 €
Aamiainen aikuinen 10 €, lapsi (4-12v)  5 €

Ilmoittautumiset ja matkan hinta

Ilmoittautumiset viimeistään 27.6. Majoitustoiveet pyritään huomioimaan. Retken hinta Hinta 47,50 €/hlö. Matkalle mahtuu 38 henkilöä.

Maksu viimeistään 27.6. RAU Etelä-Suomen osaston tilille FI38 5723 0220 4572 41. Ilmoittautumisen jälkeen voit ladata laskun suoraan koneellesi, josta löytyy tilitiedot.

Kuljetukset Kokkolaan/Kokkolasta eivät sisälly hintaan.

Järjestävä osasto

RAU Etelä-Suomen osaston ry

---

Tankarin majakka

Ennen Tankarin majakan rakentamista saarella oli kummeli myös kalastajien ylläpitämä ‘loisto’ (lysanhus). Kyseessä oli pieni mökki, jossa oli ikkunat merelle päin ja pyöreä tulisija keskellä huonetta. Tulen antaman valon avulla merenkulkijat suunnistivat pimeässä. Saaressa olleet kalastajat huolehtivat vuorollaan tulen ylläpidosta. Ajan mittaan Kokkolan edustalle alettiin kaivata kunnollista valomajakkaa.

Vuonna 1888 luotsilaitos tilasi helsinkiläiseltä Osbergin konepajalta rautaisen majakkatornin valolaitteineen. Rautaelementit valmistettiin Saksassa. Peltikuorinen torni on rakennettu ilman välitasanteita ja sen kierreportaissa on 122 askelmaa. Lyhdyn valokorkeus maasta on 27,5 metriä. Pariisilaisen Henry Lepauten tehtaan valmistama valolaite oli aikansa tehokkaimpia, sen valo kantoi 13 meripeninkulman päähän. Majakka sytytettiin ensimmäisen kerran 15.10.1889.

Kesällä 1903 Tankariin hankittiin koneellinen sumumerkinantolaitos. Sakealla säällä annettiin äänimerkkejä myös pienillä dynamiittipanoksilla. Pommi piti jysäyttää joka kymmenes minuutti, niin kauan kuin sumua riitti. Joskus sumu ei hälvennyt viikkokausiin.

Majakka sähköistettiin vuonna 1961, jolloin valokiilan kantomatka enemmän kuin kaksinkertaistui 27,5 meripeninkulmaan. Majakka on edelleen toiminnassa ja se on yksi Suomen valovoimaisimmista majakoista.

Kalastajakylän kalliolla seisoo vuonna 1754 rakennettu Tankarin kirkko. 

Ensimmäiset merkit hylkeenpyynnistä Tankarissa ovat peräisin 1330-luvulta. Saarella sijaitsevassa museossa on esillä laaja kokoelma hylkeenpyyntivälineitä. Museoon on vapaa pääsy. Oven ollessa lukittuna, pyydä avain Tankar Cafésta.

Tankar toimi kaarlelaisten silakanpyytäjien tukikohtana jo 1500-luvulla ja ainakin 1700-luvulta asti saarella on ollut kalamajoja. Parhaana pyyntiaikana saarella saattoi majailla yli sata kalastajaa perheineen ja saaren suojaisemman itärannan tuntumaan nousi pieni puutalojen kylä. Saaren itärannan kerrotaan olleen kuin kylätie, jonka toista puolta reunustivat mökit, toista puolta suola-aitat, venevajat ja laiturit.

Kalamajat olivat pieniä ja vaatimattomia, kuten saaristossa yleensä: pieni eteinen, jossa säilytettiin pyyntivälineitä sekä huone jossa oli kaksi tai kolme ikkunaa. Enimmillään mökkejä oli nelisenkymmentä ja vielä 1900-luvun puolivälissä saaressa oli 13 kalamajaa. Näistä hienoin oli kaksikerroksinen, satamavouti Svenlinin omistama mökki, jota leikillisesti kutsuttiin myös nimellä ”Rådstugo” (Raatihuone).

Nykyisin vanhoja kalamajoja on jäljellä enää muutama, vanhin säilynyt mökki ”Sjöbloms bastu” on vuodelta 1768.
 
Tankarin saarta kiertää suunniteltu ja maastoon merkitty 1,5 km pitkä luontopolku, jonka varrella olevista tauluista voi tutustua saaren luonnon elämään syvällisemmin.

Kunnioita haavoittuvaa saaristoluontoa

Tankarin saaren karun kaunis, mutta haavoittuva luonto ja ympäristö vaativat kävijöiltään erityistä varovaisuutta. Vierailijan tulee osoittaa asianmukaista kunnioitusta saaren omaleimaista rakennettua ympäristöä ja herkkää luontoa kohtaan. Tankar kuuluu Luodon saariston Natura 2000-alueeseen. Saaren maantieteellinen sijainti ulkosaaristossa antaa sen luonnolle erityisen leimansa.

Kaikkiaan Tankarissa on tavattu noin 180 kasvilajia, joista harvinaisuuksia ovat mm. perämerensilmäruoho, ketoneilikka, ketonoidanlukko, punakoiso ja sirohernesara. Näkyvin osa kasvistoa on marjakasvit, joita löytyy parikymmentä eri lajia. Nisäkkäistä tavallisimpia ovat lepakot, jänikset ja myyrät. Käärmeitä saaressa ei kivikkoisuudestaan huolimatta tavata.

Liikkuminen saarella

Kunnioita luontoa ja ympäristöäsi. Älä roskaa ja vältä turhaa melua. Saarella tulee liikkua merkityillä poluilla ja pitkospuureiteillä. Lintujen pesimäaikana 15.4.-31.7. liikkumista saaren pohjoisosan kallioilla tulee välttää. Myös saaren mökkiläisten yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Osa saaren pitkospuureiteistä on riittävän leveitä myös pyörätuolilla liikkuvalle.Tankar: https://www.kokkola.fi/tankar_2/fi_FI/etusivu/

Kokkolan suurteollisuusalue: https://youtu.be/eexQGEmXglQ